Konsulttiyhtiö Perlacon Oy on tehnyt laajan selvityksen väestömäärän ja ikärakenteen muutosten vaikutuksista kuntien talouteen ja palvelutarpeeseen. Keski-Suomi oli yksi selvitykseen osallistuneista maakunnista. Selvityksessä tehtiin muun muassa seuraavia arvioita vaikutuksista Keski-Suomen osalta:
Ikääntymisen aalto kohdentuu kaikkiin Keski-Suomen kuntiin
Keski-Suomen asukasluku vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan noin 5 000:lla henkilöllä (-2 %) vuoteen 2030 mennessä. Kasvukuntia olisivat vain Jyväskylä, Muurame ja Uurainen.
Alhainen syntyvyys vähentää lasten määrää niin, että Keski-Suomessa varhaiskasvatusikäisten määrä laskee 4 000:lla (-24 %) ja alakouluikäisten 5 500:lla (-29 %). Samaan aikaan eläkeikäisten määrä kasvaa 12 000:lla (+19 %) ja työikäisten vähenee 7 000:lla (-5 %).
Kuntien kesken hajonta on kuitenkin suurta ja esimerkiksi Jyväskylässä työikäisten kasvu on noin 7 %, kun taas Kivijärvellä työikäisistä poistuu 41 %. Eläkeläisten määrä on lähes kaikissa kunnissa kasvussa.
Ikääntyminen kiihtyy erityisesti yli 74-vuotiaissa. Vuonna 2030 Keski-Suomessa on 40 700 yli 74-vuotiasta – eli 51 % enemmän kuin nyt. Nopeinta ikääntyneiden määrän kasvu on ikärakenteeltaan nuorimmissa kunnissa Muuramessa, Uuraisilla, Jyväskylässä ja Laukaassa.
Syntyvyyden kääntyminen nousuun ja maahanmuuton ripeä voimistuminen voisivat muuttaa ennustettua väestökehitystä.
Palvelutarpeiden muutokset haastavat kuntia sopeutumaan
Ennustetun mukainen lasten ja nuorten määrän nopea väheneminen johtaa näihin ikäluokkiin sidottujen palveluiden kysynnän laskuun. Perlacon on havainnollistanut palvelutarpeen muutoksen vaikutuksia henkilöstön määrällä. Jos varhaiskasvatuksen ryhmäkokona pidettäisiin seitsemää lasta hoitajaa kohden, poistuisi Keski-Suomesta kymmenessä vuodessa lähes 500 varhaiskasvatustyöntekijän tarve. Alaluokkien 20 oppilaan luokkakoolla laskettuna opettajien tarve alenisi 280:lla.
Palveluiden kysynnän lasku aiheuttaa paineen supistaa palveluverkkoja. Yhtenä selviytymiskeinona Perlacon esittää alueellista, kuntarajat ylittävää yhteistyötä palvelujen järjestämisessä.
Nuorimman väestön palvelutarpeen vähentyessä kasvava tarve kohdistuu ikääntyneiden palveluihin. Perlacon on laskenut, että vuonna 2030 Keski-Suomessa tarvitaan vähintään 580 lisähoitajaa hoitajien nykymäärään nähden. Laskelmassa oletuksena on 0,7:n hoitajamitoitus.
Myös säännöllinen kotihoito vaatisi noin 200 hoitajan lisäresurssin. Olennainen kysymys on hoitajien riittävyys ja ylipäänsä rahoituksen riittävyys kaikkiin palveluihin, kun samaan aikaan työvoiman määrä supistuu. Resurssien väheneminen korostaa työn tuottavuuden kasvun, kuntien sopeuttamiskyvyn ja yhteistyön merkitystä.
Palveluiden nettokäyttökustannuksiin pohjautuvat laskelmat paljastavat, että jos Keski-Suomen kuntien vanhat palvelurakenteet säilyvät ja samalla kasvava palvelutarve tyydytetään, nousevat maakunnan jokaisen kunnan palvelutuotannon kustannukset.
Täysin ilman palveluiden sopeuttamista, tarvittava lisärahoitus ikärakenteen aiheuttamaan palvelurakenteen muutokseen olisi Keski-Suomessa reaalisesti noin 139 milj. euroa (514 €/as.). Sen sijaan toiminnoittain yhteenlaskettu palveluiden kustannus Keski-Suomessa olisi jopa hienoisesti laskeva, jos sopeutuminen käytetään täysimääräisesti hyväksi.
Muuttoliikkeellä on hintansa, mutta se on tärkeä elinvoimatekijä
Selvityksessä arvioitiin myös maan sisäisen muuttoliikkeen hintaa. Laskelmissa on otettu huomioon eri ikäisten kuntalaisten kuntatalouteen mukanaan tuomat tulot ja kuntapalveluista aiheutuvat menot.
“Ylijäämäisin” kuntalainen on yleisimmin 45-49-vuotiaana. Jokaisen muuttajan henkilökohtainen palvelutarve, veronmaksukyky ja kulutuskäyttäytyminen kuitenkin lopulta määrittäisivät todellisen muuttoliikkeen hinnan.
Keski-Suomi menettää nuoria valmistuneita opiskelijoita ja perheellisiä alle 45-vuotiaita. Myös yli 70-vuotiaiden nettomuutto on negatiivinen. Jyväskylä vetää puoleensa opiskelijoita niin, että koko maakunnan 15-24-vuotiaiden nettomuutto on selvästi positiivinen. Jyväskylä puolestaan menettää nuoria perheellisiä ympäristökuntiin.
Keski-Suomi on yksi neljästä maakunnasta, joissa muuttoliikkeen hinta on negatiivinen. Kunnista erityisesti Jyväskylä, mutta myös Muurame, maksavat muuttovoitostaan. Muuttotappioiset kunnat puolestaan näyttävät laskennallisesti hyötyvän muuttotappiosta. Hyöty on kuitenkin mahdollinen vain siinä tapauksessa, että kunta onnistuisi sopeuttamaan palvelurakennettaan poismuuttajien tahdissa. Laskelma ei huomioi muuttoliikkeen aikaan saamia välillisiä elinvoimavaikutuksia alueilla.
Muutos vaatii nopeita toimia
Laskelmat osoittavat kuntien toimintaympäristön muutoksen nopeuden ja haastavuuden. Muutoksessa elinvoimaisena selviytymisen mahdollisuuksia kuitenkin on, jos niihin pystytään kunnissa ja alueilla tarttumaan ennakoivasti ja yhteistuumin.
Perlaconin tiivistelmä selvityksestä
Selvityksen tulokset maakunnittain ja Keski-Suomen kunnissa
Valtakunnallinen julkistus
Lisätietoja:
Kirsi Mukkala
aluekehitysasiantuntija
040 595 0002
kirsi.mukkala[at]keskisuomi.fi
Selvityksen tekijät:
Tuomas Hanhela
Perlacon Oy
050 359 8426
tuomas.hanhela[at]perlacon.fi
Eero Laesterä
Perlacon Oy
0400 735 772
eero.laestera[at]perlacon.fi