Tänä vuonna jaettiin historian yhdeksäs Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinto. Palkitut ovat maakunnan parhaita esimerkkejä kulttuuriympäristön onnistujista.
Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinto nostaa esiin kulttuuriympäristön hoidon hyviä esimerkkejä, puurtajia, osaajia ja onnistujia. Joka toinen vuosi jaettavan palkinnon myöntää Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmä MAKU. Ryhmä toteuttaa vuonna 2017 tehtyä kansallista kulttuuriympäristösitoumusta.
Palkinnolla halutaan myös kuulla ihmisiä ja tuoda heitä yhteen. Palkintoa oli aikanaan ideoimassa myös MAKU-ryhmän nykyinen varapuheenjohtaja, maakunta-arkkitehti Liisa Bergius. Hänen mukaansa paras tieto yksittäisestä toimijasta tai toiminnan merkityksestä on paikallisilla itsellään:
– Kuka vain voi ehdottaa mielestään sopivaa palkinnon saajaa. Avoimella haulla halutaan korostaa sitä, että kulttuuriympäristömme kuuluu kaikille ja on iso osa keskisuomalaisuutta. Toivomme, että palkinto tuottaa saajalleen lisäarvoa. Parhaassa tapauksessa se voi synnyttää uudenlaista yhteistyötä ja toimintaa.
Palkinnon saaja voi olla yksityishenkilö, yhdistys, yhteisö, yritys, hanke tai kunta. Itse palkittavat teot voivat liittyä rakennettuun ympäristöön, kulttuurimaisemiin, perinnemaisemiin tai muinaisjäännöksiin – eli toimintaan maakunnan kulttuuriympäristöissä.
– Palkittuja ja kunniakirjan saaneita kohteita on tasaisesti ympäri maakuntaa. Joukosta löytyy kulttuuriympäristöjen vetovoimasta lisäarvoa saavaa laadukasta yrittäjyyttä, perinnemaisemien ja kulttuuriperinnön vaalijoita sekä sinnikästä vapaaehtoistoimintaa. Kaikki palkitut on koottu Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnot -tarinakarttaan, Bergius kertoo.
Palkinnon arvoista voi olla esimerkiksi konkreettinen hoito- tai korjaustyö, uusi käyttötarkoitus tai pitkäaikainen toiminta kulttuuriympäristön hyväksi. Sitä voi myös olla esimerkiksi uusi hyvä toimintamalli, kulttuuriympäristökasvatustyö tai ansiokas selvitystyö. Bergiuksen mukaan palkittavien valinnassa huomioidaan monia tekijöitä:
– Arvioimme muun muassa ehdokkaan innovatiivisuutta, osaamista sekä osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämistä. Myös yhdessä tekeminen, kohteen arvokkuus sekä perinteiden ja kohteen arvojen kunnioittaminen ovat merkityksellisiä tekijöitä. Vaikka hyvistä ehdotuksista on vaikea valita, on yhteisessä arvioinnissa noussut aina selkeitä voittajia.
Vuoden 2019 palkinnon saaja on poikkeuksellisen innovatiivinen uudistaja
Tänä vuonna palkinnon saajaksi ansioitui säynätsalolainen Tavolo Bianco Oy. Harri Taskisen ja Heli Leinonkosken yritys palkittiin Alvar Aallon suunnitteleman ja rakennussuojelulailla suojellun Säynätsalon kunnantalon toiminnan elvyttämisestä ja brändäämisestä. Harri Taskinen pitää kulttuuriympäristöpalkintoa tärkeänä tunnustuksena kulttuurialalla:
– Tätä työtä tehdään pitkälti intohimolla, vapaaehtoisesti ja pienellä tuloksella, joten tunnustukset ovat aina positiivisia. Kulttuuriympäristöpalkinnossa on myös hienoa se, että avoimen haun vuoksi se ei ole vain sisäpiirin juttu. Lämmittää aina mieltä, että joku on huomannut.
MAKU-ryhmän arvion mukaan Tavolo Bianco onnistui kehittämään kunnantalolle sen arvon mukaista, monipuolista uusiokäyttöä. Talo tarjoaakin nykyisin mieltä ylentävät puitteet monenlaiselle toiminnalle aina majoituksesta kahvilatoimintaan ja seminaareista kansainvälisiin vierailuihin.
– Toimintaa aloittaessamme päätimme tehdä sitä, mikä rakennukselta luontevasti onnistuu. Tällä hetkellä meillä on kaupungin kanssa vuosi jäljellä sopimusta ja alamme keskustella tulevaisuuden visioista, Taskinen kertoo.
Vuoden 2019 Kulttuuriympäristön hoidon kunniakirjat myönnettiin Suomen metallinetsijät ry:n Keski-Suomen alajaostolle ja The Local Culture Hostelille, yhteisesti sekä The Local Culture Hostelin yrittäjille että rakennuksen omistajalle ja kunnostajalle, Keski-Suomen Suojeltavat Museokiinteistöt Oy:lle. Kunniakirjojen saajat edustavat MAKU-ryhmän mukaan harrastustoimintaa kulttuuriympäristötietoisuuden lisäämiseksi sekä kulttuuriympäristön vetovoimaa hyödyntävää elinkeinotoimintaa