Ennuste povaa vähenevää väestöä ja eriytyviä alueita
Tuore Tilastokeskuksen väestöennuste ei yllättänyt, mutta sen piirtämä tulevaisuuskuva pakottaa toimimaan. Ennusteen mukaan Keski-Suomen väestömäärä laskee 4,6 % eli lähes 13 000 asukkaalla vuoteen 2040. Railo keskusalueen ja muun maakunnan välillä syvenee. Jyväskylän vedossa keskusseutu kasvaa 4,9 % (noin 9 000 asukkaalla) vuoteen 2040, muun Keski-Suomen menettäessä neljänneksen (lähes 22 000) väestöstään. Maakuntien välisessä vertailussa emme kuitenkaan ole lähimainkaan hiipuvimpien maakuntien joukossa. Manner-Suomessa vain kolmessa maakunnassa ennustetaan vuonna 2040 olevan enemmän asukkaita kuin nyt. Tilastokeskuksen väestöennuste nojaa oletukseen kehityksen jatkumisesta edellisvuosien kaltaisena.
Väestökehityksen monta tekijää
Viime aikoina suurta huolta ja ihmetystä on aiheuttanut syntyvyyden vajoaminen koko maassa. Keski-Suomi ei tee poikkeusta, vaan syntyvyys on laskenut meilläkin koko 2010-luvun ja laskun ennustetaan jatkuvan. Kun 2010-luvun alussa Keski-Suomeen syntyi vuosittain 3 100 lasta, niin 2030-luvulla syntyneitä olisi enää 2 000. Väestön ikääntyessä voimakkaasti samaan aikaan alhaisen syntyvyyden kanssa, ei huoli tulevaisuuden työntekijöistä, palvelujen ja eläkkeiden maksajista sekä alueiden elinvoimasta ole turha.
Maan sisäinen muuttoliike suuntautuu suuriin keskuksiin. Työelämän ja opiskelun monipuoliset mahdollisuudet, sosiaaliset verkostot, palvelutarjonta ja palvelujen läheisyys muiden muassa houkuttelevat muuttamaan suuriin kaupunkeihin. Luonnonrauha ja vehreys ovat kärkisijoilla suomalaisten asumismieltymyksiä kuvaavissa kyselyissä. Tämä ei ole kuitenkaan realisoitunut muuttoliikkeenä maaseudulle, vaan vehreyttä odotetaan löytyvän myös kaupunkiympäristöistä. Teknologia mahdollistaa yhä paremmin etätyön ja verkostojen ylläpidon, mutta toistaiseksi myöskään tämä ei ole hillinnyt kaupungistumista. Viestintäteknologian sovellukset ovat enemmänkin täydentäneet ihmisten välistä kanssakäymistä, kuin korvanneet läheisyyttä.
Maahanmuuton lisäämisestä puhutaan paljon ja se onkin ainoa tekijä, joka on pitänyt yllä koko maan väestönkasvua ja näyttäytyy positiivisena myös Keski-Suomessa. Työikäisten määrän vähentyessä työperäisen maahanmuuton kasvattaminen nähdään kohtalonkysymyksenä työmarkkinoille. Väestökehityksen näkökulmasta maahanmuutto kasvattaa suurten kaupunkien väestömäärää, mutta tuskin pelastaa pieniä maaseutualueita.
Väestökehityksen vaikutukset ovat laaja-alaiset – lähes jokaista yhteiskunnan sektoria tavalla tai toisella koskevia. Alueet kohtaavat väestökehityksen haasteet eri tavoin.
Hyvinvoiva keskisuomalainen – ja muita valttikortteja?
Väestökehitykseen vaikuttamisessa helppoja ratkaisuja ei ole, kun taustalla jylläävät isot voimat, kuten globaali kaupungistumiskehitys ja syntyvyyteen vaikuttavat arvokysymykset. Keski-Suomen kehityksen näkökulmasta olennaista kuitenkin on, miten suhtaudumme ennustettuun kehitykseen. Siirrämmekö sen sivuun, selitämme parhain päin ja jatkamme kuin ennenkin? Vai tunnustammeko haasteen ja löydämmekö yhdessä uudenlaisia ratkaisuja ja menestyksen eväitä – myös kasvun vaihtoehdoksi?
Tinkiä emme voi jatkossakaan siitä, että maakuntamme tulevaisuuden kannalta hyvinvoiva ja osaava keskisuomalainen on väestökehityksen ja elinvoiman valttikortti. Mitä paremmin jo maakunnassamme asuva väestö voi ja mitä valoisampana näkee tulevaisuutensa maakunnan asukkaana ja aktiivisena toimijana, sitä vahvempaa on maakuntaan kiinnittyminen. Se toisaalta kannustaa myös palaamaan, vaikka kerran olisi lähtenytkin. Samalla kun rakennamme pitovoimaa viestimme myös vetovoimaisuudestamme. Hyvinvoiva ja osaava väestö vetää puoleensa taloudellista toimeliaisuutta, ja luo parhaimmillaan aluekehitystä vahvistavan kierteen.
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi tarttuu tärkeään aiheeseen 19.11.2019: Keskisuomalaisilla vai ilman? Väestökehityksen haasteista mahdollisuuksiin:
https://keskisuomi.info/alueellinen-ennakointiprosessi/seminaarinaineistot/tulevaisuusfoorumi/