Siirrytäänkö rullaavaan maakuntakaavoitukseen vai rullataanko se tötterölle?

Blogi • 22.10.2018 | Ks-liitto

 

Rullaavalla maakuntakaavoituksella tarkoitetaan jatkuvasti päivitettävää maakuntakaavaa. Voimassa olevaa kokonaiskaavaa muutetaan tarvittaessa, kertyneiden muutostarpeiden mukaan, ilman että kyseessä olisi puhtaasti kokonaiskaavan tarkistus. Rullaavassa maakuntakaavoituksessa kaavan tarkistukset yhteensovitetaan mahdollisuuksien mukaan muuhun maakunnan suunnitteluun. Tämä edellyttää perinteisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman uudenlaista asemointia.

Nykyinen järjestelmä, jossa osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan joka kerta uudelleen kaavoitukseen lähdettäessä, on jäykkä ja liian hidastempoinen. Yhteensovitus muihin maakunnan suunnitelmiin ontuu. Maakuntakaava on ikään kuin rullattu tötterölle, jonka rullaaminen auki on vaivalloista.

Rullaavaa maakuntakaavoitusta varten laaditaan “Ikuinen” osallistumis- ja arviointisuunnitelma, (I-OAS), joka on jatkuvasti voimassa oleva. Tähän liitetään tarpeiden mukaan kulloisestakin muutostarpeesta tai muutostarpeista kertova erillinen liite.  Tällä menettelyllä mahdollistamme maakuntakaavan jatkuvan ja joustavan tarkistuksen. Pystymme nopeasti reagoimaan alueidenkäytössä ja aluerakenteessa tapahtuviin, tuleviin ja ennustettaviin muutoksiin.

Rullaavassa maakuntakaavoituksessa voi antaa kommentteja, mielipiteitä ja lausuntoja jatkuvasti eri menetelmillä. Tämän varmistamme aktiivisella viestinnällä, erityisesti sosiaalisen median käytöllä, karttapalautejärjestelmällä ja sillä, että olemme jatkuvasti yhteydessä kuntiin, viranomaisiin, järjestöihin jne. Kaikki kaavavalmistelun osallistujat ovat asiantuntijoita ja kaavan valmistelu on yhteistoimintaa.

I-OAS:ssa ovat perinteisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman muuttumattomat osat, esimerkiksi maakunnalliset ja valtakunnalliset lähtökohdat, osallistaminen ja vaikutusten arviointi. Erillinen liite täsmentää kulloisetkin muutostarpeet. Maakuntahallitus hyväksyy liitteen ja tekee päätöksen kaavoituksen “alkamisesta”. Liitteessä kerrotaan kaavan tavoite. Periaatteet laadittavista tai päivitettävistä selvityksistä on mahdollista myös ilmaista. Liitteessä kerrotaan myös, milloin annetaan palautetta ja miten palautteeseen vastataan. Kulloinenkin muutostarve tai muutostarpeet ratkaisevat osallisten joukon eli keihin vaikutukset ovat huomattavat. Samoin se ratkaisee myös asiantuntijaryhmän perustamisen ohjaamaan kaavavalmistelua. Liitteeseen kirjataan myös menettelytapa siitä, miten niitä kuntia ja viranomaisia, joita kaavan sisällön huomataan koskevan, informoidaan. Periaatteessa menettely mahdollistaa joka maakuntavaltuuston kokouksessa päivityksen hyväksymisen ja kaavan ajantasaisuuden.

Olemme saaneet edellä kuvastusta menettelystä maakuntakaavoitusjuridiikkaan ja -käytäntöihin perehtyneen kaavajuridiikan asiantuntijan lausunnon. Tiivistetysti voi todeta, että edellä kuvattu menettelytapa “Ikuisesta” osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja tarpeen mukaan sen liitteestä on mahdollista maakuntakaavoituksessa, miksei myös kuntakaavoituksessa (Ks.lausunto tästä).

Haluammeko kehittää maakuntamme aluerakennetta vanhentuneiden käytänteiden mukaisesti vai uudella tavalla?  Meidän pitää rohkeasti uudistua ja kokeilla uudenlaisia lähestymistapoja. Siirrytäänhän rullaavaan maakuntakaavoitukseen eikä rullata maakuntakaavaa tötterölle?

Piditkö artikkelista?
Jaa se myös muille!