Keski-Suomessa on potentiaalia kasvattaa biotaloutta, niin perinteisten sektorien kuten selluntuotannon tai viljelyn, kuin uudempien teemojen kuten hiljaisuusmatkailun tai puupohjaisten kuitutuotteiden osalta. Biotalous on luonnollinen osa keskisuomalaisuutta – maapinta-alastamme yli 80 % on metsää ja pinta-alasta 16 % on vettä – ja sillä on suuri merkitys alueen työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Biotalous on yksi Keski-Suomen maakuntaohjelman 2018-2021 strategisista kärjistä digitalouden, osaamistalouden, hyvinvointitalouden ja matkailun ohessa.
Toukokuun alussa kokoontuneessa työpajassa joukko alueen biotalouden julkisrahoitteisia toimijoita pohti Keski-Suomen biotalouden vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuutta. Keskustelun herättäjänä esiteltiin alueellista biotalousprofiilia. Tuo biotalousprofiili on tilastoharjoitus, jolla pyrimme kaivautumaan syvemmälle keskisuomalaisen biotalouden onnistumisia ja haasteisiin. Yhdessä todettiin, että Keski-Suomen biotalous on laaja-alaista perustuen niin metsiin, vesistöihin kuin maatalouteen. Maakunnassa tehdään paljon biotalouden tutkimusta, jonka entistä parempi hyödyntäminen kaupallisiksi innovaatioiksi on seuraava yhteinen tehtävämme. Keski-Suomen biotalouden kehitystä hahmotellaan Keski-Suomen biotalouden toimintasuunnitelmassa, jonka laadintaa Keski-Suomen liitto koordinoi vuoden 2018 aikana, kannattaa olla siis kuulolla.
Erinomainen esimerkki innovatiivisesta biotalouden klusterista on hollantilainen Biobased Delta. Siellä on jo pitkään kehitetty biotaloutta kysyntäpohjaisen tuotekehitysajattelun, aidosti kaikkia osapuolia hyödyttävän yhteistyön ja ihmisestä toiseen tarttuvan innokkuuden pohjalta. Klusteri ja sen toimintatapa sellaisenaan ei ole suoraan Keski-Suomeen sopiva, mutta Biobased Deltan alueellisen yhteistyön ja innovatiivisuuden mallista on meillä opittavaa. Katso videolta, mitä Äänekosken elinvoimajohtaja Sari Åkerlund ajattelee Hollannin biotalouskehityksen mallista ja sovellettavuudesta Keski-Suomeen:
Toimintasuunnitelma itsessään on vasta alku ja vuosien 2018-2020 aikana RDI2CluB-yhteistyöllä laitetaan kädet saveen. Hollannin esimerkin ja biotaloustyöpajan toiveiden mukaisesti tuodaan Keski-Suomen biotalouden alan toimijoita tiiviimmin yhteen. Kauniita sanoja, vaan mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Toivottavasti ainakin sitä, että mahdollisimman moni keskisuomalainen biotalous-toimija osallistuu yhteistyöhön ja löytää sitä kautta jotakin uutta hyvää omaan toimintaansa.
Ensimmäisenä avauksena pohdimme kesäkuussa yhteistyömahdollisuuksia alueellisten kehitysyhtiöiden ja kuntien elinkeinoyksiköiden kanssa. Tämän jälkeen kutsutaan yrityksiä mukaan yhteistyöhön kasvattamaan liiketoimintaa ei kilpailun – vaan kaikkia osapuolia hyödyttävän yhteistyön kautta. Eli, laitetaan toistenkin kädet sinne samaan saveen, yhdessä.
Kirjoituksessa esitellyt toimet biotalouden kehittämiseksi ovat osa syksyllä 2017 alkanutta Interreg Itämeren ohjelma -rahoitteista Rural RDI milieus in transition towards smart bioeconomy clusters and innovation ecosystems (RDI2CluB) -hanketta, johon Keski-Suomesta osallistuvat Keski-Suomen liiton lisäksi JAMK ja SSYP.
