Strategia on työväline, jolla asetetaan tavoitteita ja toimenpiteitä jonkin tärkeäksi koetun asian saavuttamiseksi tai muuttamiseksi. Etenkin silloin, kun strategia ei ole laissa määrätty eikä luonteeltaan sitova, on hyvä pohtia, mikä merkitys strategialla on? Mikä tekee tällaisesta strategiasta hyvän?
Keski-Suomelle on vuonna 2011 julkaistu ilmastostrategia, jossa tavoitteena on yhteensä 23,5 % kasvihuonekaasupäästövähennys vuosien 2004 ja 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Jyväskylän yliopiston opiskelija Carita Schwartzin tekemässä pro-gradu tutkielmassa “Maakunnallisen ilmastostrategian tavoitteet, toteutuminen ja kehittäminen – case Keski-Suomi”, on todettu, että vertailuvuoteen 2014 mennessä Keski-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 15 %. Lisäksi tutkielmassa on arvioitu, että Keski-Suomen ilmastostrategian tavoitteet ovat toteutumassa vuoteen 2020 mennessä liikenteen osuutta lukuun ottamatta. Tämän kaltaista strategian toteutumisen seurantaa voidaan pitää yhtenä hyvän strategian tunnusmerkkinä.
Vuoden 2020 lähestyessä on syytä kääntää katseet kohti uusia tavoitteita. Hyvän strategian piirteeksi voisi ajatella strategian ajantasaisuuden. Ilmastostrategian kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että strategiassa huomioidaan viime vuosina tehdyt uudet, aiempaa kunnianhimoisemmat, kansainväliset, EU-tason ja kansalliset sopimukset ja suunnitelmat. Maaliskuussa Keski-Suomen liitossa on aloitettu ilmastostrategian päivittäminen. Uuden ilmastostrategian tavoitevuodeksi on valittu 2030. Lähtökohdaksi on otettu edellistä strategiaa konkreettisempi työ, jonka valmisteluun jokainen keskisuomalainen ihminen, yritys, yhdistys ja muu toimija voi osallistua.
Laajalla osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudella pyritään kohti kahta hyvän strategian tavoitetta: strategian tulee olla laajasti eri toimijoiden saavutettavissa ja kiinni elämässä. Huhtikuussa ilmastostrategiaa pääsevät pohtimaan Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijat. Toukokuussa vuoron saavat ainakin Keski-Suomen kuntien ympäristö- ja kaavoitusasiantuntijat. Kesäkuussa strategialuonnos julkaistaan Keski-Suomen liiton nettisivuilla, joiden kautta jokaisen halukkaan on mahdollista antaa palautetta luonnoksesta. Kaikkien palautteiden pohjalta muokatun strategian on tarkoitus valmistua syksyllä 2018.
Konkreettisen strategian luomiseksi, osana strategian valmistelutyötä kerätään käytännön esimerkkejä hyvistä ilmastoteoista. Esimerkkejä toivotaan erilaisilta toimijoilta yksityisistä ihmisistä koululuokkiin, kyläyhdistyksiin, kuntiin ja yrityksiin. Mitä arkisemmasta, pienemmästä ja helpommasta keinosta on kyse, sen parempi. Ilmastonmuutos tuntuu monesti olevan ilmiönä suuri, kaukainen ja epämääräinen. Kuitenkin muuttuva ilmasto koskettaa meitä jokaista, omassa lähiympäristössämme. Onneksi monet pienemmät ja suuremmat ilmastonmuutosta hillitsevät keinot vaikuttavat myös konkreettisesti omaan elinympäristöömme. Päästöjen vähenemisen ohella ilmastonmuutosta hillitsevillä teoilla usein on positiivisia vaikutuksia myös esimerkiksi työllisyyteen ja aluetalouteen; Turhien sähkölaitteiden sammuttaminen säästää paitsi energiaa, myös rahaa ja biokaasun tuotanto jätteistä tuottaa paikallisen liikennepolttoaineen lisäksi myös työpaikkoja ja omavaraisuutta.
Hyvän strategian piirteitä on, että se on tavoitteiltaan kunnianhimoinen ja mahdollinen toteuttaa siinä kerrotuilla toimenpiteillä. Sen sijaan hyvässä strategiassa ei välttämättä tarvitse keksiä pelkästään kaikkea uutta – tärkeää voi olla myös vanhojen, hyväksi havaittujen elementtien esittely, yhdistely ja soveltaminen. Tehdään yhdessä Keski-Suomen ilmastostrategiasta 2030 hyvä strategia.
Ilmastostrategia 2030 valmistuu osana Interreg Itämeren alueen ohjelma -rahoitteista Baltic Energy Areas – A Planning Perspective (BEA-APP) -hanketta (https://www.balticenergyareas.eu/). Ilmastostrategian 2030 luonnosta pääsee kommentoimaan ja esimerkkejä jakamaan Keski-Suomen liiton nettisivujen kautta kesäkuussa.
Keski-Suomen ilmastostrategia 2020 löytyy osoitteesta https://keskisuomi.fi/filebank/22513-Keski-Suomen_ilmastostrategia_1912_sahkoinen.pdf ja Carita Schwartzin pro-gradu tutkielmaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/56754/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201801161212.pdf?sequence=1).