Sen on todettu mm. parantavan hoitotuloksia, vähentävän fyysisiä ja psykologisia oireita sekä rauhoittavien lääkkeiden ja kipu- ja unilääkkeiden tarvetta ja käyttöä, lyhentävän sairaalassa vietettyä aikaa sekä yli 65-vuotiailla lisäävän fyysistä ja psyykkistä terveyttä, vähentävän lääkärikäyntejä ja lääkkeiden käyttöä sekä yksinäisyyttä. Edelleen, se näyttäisi lisäävän yhteisöllisyyttä ja verkostoja, joiden avulla yksilö voi paremmin hallita omaa elämäänsä ja auttavan löytämään omia henkilökohtaisia vahvuuksia – eräs tätä nauttinut henkilö toteaa, että “…en mä olekaan ihan huono. Useasti mulla on ollut sellainen olo, ettei elämällä ole suuntaa, enkä ole uskonut kykyihini, mutta tässä työpajassa usko on tullut takaisin.”
Lisäksi on todettu, että sen vaikutuksesta dementoitunut henkilö on saattanut havahtua täyteen tietoisuuteen ja hän on pystynyt tuottamaan pitkiä lauseita, vaikka ei ole puhunut vuosiin. Tähän liittyvä toiminta voi myös tukea asuinalueiden monimuotoisuutta, lisätä asuinalueen viihtyisyyttä, edistää asuinalueen turvallisuutta sekä vähentää rikollisuuden pelkoa.
Kyse ei ole ihmeparantamisesta eikä käärmesalvasta – kyse on kulttuurista ja taiteesta. Kaikki edellä esitetyt väittämät perustuvat tutkimustietoon, jota on viime vuosina tuotettu paljon sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomalainen uranuurtaja lienee neurologi ja kirjailija Markku T. Hyyppä, joka on mm. osoittanut, että kulttuuria harrastavat ihmiset elävät vähintään kolme vuotta pitempään kuin ihmiset, jotka eivät harrasta kulttuuria. Viime aikoina erityisesti Turun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat ansiokkaasti tuottaneet taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia koskevia selvityksiä ja tutkimusta.
Jyväskylän yliopiston monitieteinen musiikintutkimuksen huippuyksikkö on eri näkökulmista tutkinut erityisesti musiikin vaikutusta ihmiseen. Esimerkiksi aivohalvauksen saaneen henkilön toipuminen nopeutuu lempimusiikkia kuuntelemalla. Myös masennuksen hoidossa hoitovaste kaksinkertaistuu, kun perushoitoon yhdistetään musiikkiterapiaa.
Ei siis ihme, että monet kunnat ja hoitolaitokset ovat ottaneet käyttöön näitä tehokkaita ja edullisia menetelmiä. Esimerkiksi Jyväskylässä on jo vuosia toiminut Taideapteekki, joka tuottaa kulttuuritarjontaa ikääntyneille eri puolilla Jyväskylää sijaitseviin päiväkeskuksiin. Jyväskylän kaupungin eräissä sote-yksiköissä kulttuuriset hyvinvointipalvelut ovat jo vakiintuneet osaksi hoiva- ja kuntoutusyksiköiden toimintaa. Vastaavia hyviä esimerkkejä löytyy eri puolilta Keski-Suomea. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakunnan järjestettäväksi, ja tässä saranakohdassa on syytä huolehtia siitä, että hyväksi havaitut ja toimivat mallit voivat jatkua myös uudistuksen jälkeen, vaikka palveluiden järjestäjä vaihtuu.
Myös valtion tasolla toiminta on havaittu tukemisen arvoiseksi. Taiteen edistämiskeskus (Taike) toteuttaa vuosina 2015-2019 Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on luoda taiteen hyvinvointia tukevalle toiminnalle laaja ja vakiintunut rahoituspohja sekä muuttaa nykyisiä toiminnan rakenteita ja asenteita. Viimeisin rahoitushaku oli suunnattu erityisesti maakuntien liitoille, kuntayhtymille ja sairaanhoitopiireille hankkeeseen, jossa mallinnetaan, miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut otetaan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa.
Taike myönsi rahoitusta neljälle toimijalle, joista yksi on Keski-Suomen liitto. Meidän hankkeemme tavoitteena on varmistaa, että uuden maakunnan suunnittelussa ja toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa mahdollistetaan kulttuuristen hyvinvointitoimenpiteiden toteuttaminen jatkossakin ja laajennetaan toimintaa myös niille alueille, joissa sitä ei vielä ole. Hankkeen tavoitteisiin pyritään tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen sote-valmistelijoiden kanssa. Projektikoordinaattorina aloittaa 1.2.2018 FM Tiina Kivioja. Hankkeen toteutusaikaa on tämä vuosi.