Tuotanto

Maa- ja metsätalous • Ruoantuotanto • Teollisuus

Visio

Vuonna 2030 Keski-Suomen tuotannossa kiertotalousajattelu on valtavirtaa. Tuotannossa resurssiviisaus on johtanut kehittämään prosesseja materiaaleja ja energiaa mahdollisimman hyvin hyödyntäviksi kokonaisuuksiksi, mikä on lisännyt tuotannon kannattavuutta. Maatilojen kannattavuus on uuden ajattelutavan myötä kasvanut ja ruoan tuotannon omavaraisuus on parantunut. Maakunnan liiketoiminnassa biotaloudella on yhä suurempi rooli ja tuotannon raaka-ainekustannukset ja kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi aiempaa pienemmät kehittyneen materiaalivirtojen hallinnan ja resurssitehokkuuden takia.

Tavoitteet

1. Kiertotalouden ja kierrätyksen edistäminen

 

Toimenpiteet ja ilmastotekoja

Kiertotaloudessa jätteitä ei muodostu, vaan yhden prosessin jäte on toisen prosessin raaka-aine. Samalla uusien raaka-aineiden ja luonnonvarojen käytön tarve vähenee. Paitsi jätteiden kierrätyksestä kiertotaloudessa on kyse myös sivutuotteiden hyödyntämisestä, vanhojen tuotteiden korjaamisesta ja uudelleenkäyttämisestä ja toisaalta jo tuotteen suunnittelussa tapahtuvasta ennakoinnista, jolla mahdollistetaan tuotteen kierrätettävyys. Kiertotalous mahdollistaa luonnonvarojen kestävän käytön ja on mahdollisuus kannattavampaan tai uuteen liiketoimintaan. Kierrätyksessä kyse on jätteiden keräämisestä uudelleen käyttöön. Keski-Suomen jätehuollon nykytilakatsauksen mukaan Keski-Suomessa muodostuu arviolta 1 740 000 tonnia jätettä vuodessa. Tästä rakentamisen jätteitä on 1 080 000 t/a, josta suurin osa on maamassoja. Teollisuuden jätteitä syntyy Keski-Suomessa 124 000 t/a ja yhdyskuntien jäteitä 124 000 t/a (Keski-Suomen liitto 2018).

 

Ilmastotekoesimerkit olemassa olevista toimenpiteistä on otsikoitu vihreällä.

 

Kiertotalouden valtavirtaistaminen

Circwaste-hanke edistää jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätyksen tehostamista.

 

Kotitalouksien kierrätys

”On hienoa, että Mustankorkea on aloittanut pilotin kotitalouksien muovinkierrätyksestä Jyväskylässä. Helsingissä samanlainen pilotti johti toiminnan vakinaistamiseen ja jokaisen kiinteistön mahdollisuuteen saada muovinkierrätys valikoimiinsa.”

”Äänekosken lukiolla kokeillaan syksyn aikana muovin kierrätystä. Meillä ei ole omaa muovinkeräysastiaa, joten muoviroskan poisvienti vaatii ylimääräistä työtä. Suunnittelemme parhaillaan, minkälaisella panostuksella voimme itse saada kierrätyksen toimimaan. Omat muovinkeräysastiat kaupungin isoille kiinteistöille sekä tiedon levittäminen asian tärkeydestä ja hyödyistä edesauttaisivat asiaa.”

JAPA:n kompostointiluennot.

Lämpökompostori takapihalla käsittelee keittiön biojätteet ja puutarhajätteitä mullaksi.

”Taloyhtiömme puutarhajätteet käsitellään lehtikompostorilla mullaksi.”

L&T:llä on palvelu Jyväskylän alueella, jossa noutavat isommat huonekalut/muut tarvikkeet ja toimittavat kierrätykseen.

Kuusakoski tarjoaa raksasäkki-palvelua, joka sisältää säkin toimituksen ja noudon sekä jätteiden lajittelun ja toimituksen kierrätykseen.

 

Sivuvirroista ja jätteistä uusia tuotteita tai raaka-aineita

SF Bioenergy biokaasulaitos Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan sivutuotteista biokaasua, biopellettejä ja lannoitteita.

”Joutsan Ekokaasu jo vuodesta 2014 huolehtii sujuvasti yli maakuntarajojen (Kangasniemi, Hartola, Joutsa) jätevesien kaasutuksesta energiaksi. Kiertotaloutta parhaimmillaan.” (Lisää biokaasulaitos-esimerkkejä löytyy teeman Energia alta)

WEEfiner hankkeessa tutkitaan maametallien talteenottoa sähkö- ja elektroniikkaromusta teollisuuden raaka-aineiksi.

”Ecolan-Viitasaari tekee kiertolannoitteita Luomutuotantoon lihaluujauhosta. Ecolanin tavoite on saada myös typensitojakasveja kiertolannoitteiden raaka-aineeksi. Tätä on edistetty Bika-hankkeella Viitasaaren seudulla.”

”Ecolan tekee myös metsälannoitteita, ottaa vastaan lentotuhkaa, arinatuhkaa ja pohjatuhkaa märkänä tai kuivana. Lämpölaitosten polttoaineiden puuta, turvetta tai kivihiiltä. Lisäksi erilaisia teollisuuden sivuvirtoja. Näiden raaka-aineiden pohjalta kehittää jatkuvasti uusia ravinnekierto- ja uusiomateriaaliratkaisuja. https://ecolan.fi/ ”

Jyväskylässä Katulähetyksen keräyspisteisiin jätetyt vaatteet ja muut tekstiilit lajitellaan kunnon mukaan hyötykäyttöön. Hyväkuntoiset päätyvät Ekocenter-kirpputoreille myytäväksi uudelleen käyttöön. Huonompikuntoiset tekstiilit lajitellaan kuitujen mukaan uusiotuotteiden raaka-aineeksi. Puuvillasta tehdään teollisuuspyyhkeitä, keinokuiduista puutarha- ja suojamattoja ja villasta öljynimeytysmattoja.

 

Maamassojen kierrätys

Kiertomaa Oy:n maa-ainesten kierrätystoiminta.

 

Kehittyvät tavat jätteiden keräykseen

Kankaan alueella Jyväskylässä jätehuolto on toteutettu alueellisesti, ilman talokohtaisia jätekatoksia. Syväkeräysastiat on sijoitettu niin, että kenelläkään ei ole liian pitkä matka jäteastioille. Alueen turvallisuus lisääntyy, kun jäteautojen ei tarvitse ajaa talojen pihoihin.

Molok-syväkeräysjärjestelmällä jäteastiat vievät pihasta vähemmän tilaa, koska ne ovat osittain maan alla. Syvässä astiassa jätteet painuvat kasaan, jolloin niitä mahtuu astiaan enemmän. Lisäksi maan alla viileässä hajuhaitat ovat tavallisia astioita vähäisempiä eikä astioihin pääse (haitta)eläimiä.

 

Ajatukset tarvittavista toimenpiteistä on otsikoitu sinisellä. Ajatukset tarvittavista toimenpiteistä on kerätty tämän sivuston kautta ja ne ovat keskisuomalaisten henkilöiden mielipiteitä tarvittavista toimenpiteistä.

 

Kierrätyksen hinta

”Jos kierrätys on kohtuullisen hintainen niin sitä käytetään mutta, jos hinta on liian suuri pian metsät täyttyy roskista.”

2. Kohti kestäviä tuotteita, materiaaleja ja elinkeinoja

 

Toimenpiteet ja ilmastotekoja

Teollisuudella on suuri merkitys resurssien käytössä Keski-Suomessa. Keski-Suomen vuoden 2016 energiataseen mukaan teollisuus käyttää energiaa yli 8 TWh, kun Keski-Suomen kokonaisenergiankulutus on 17,3 TWh (Keski-Suomen energiatoimisto 2017). Kestävällä tuotannolla tarkoitetaan tuotantoa, joka tapahtuu tavoilla, jotka eivät vähennä nykyisiä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kyse on esimerkiksi fossiilisten materiaalien korvaamisesta uusiutuvilla materiaaleilla ja uusiutuvien materiaalien tuottamisella uusiutumisen sallimissa rajoissa.

 

Ilmastotekoesimerkit olemassa olevista toimenpiteistä on otsikoitu vihreällä.

 

Puupohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia

Uudenlaiset tuotantoteknologiat kuten vaahtorainaus sellupohjaisten pakkausmateriaalien tuotannossa (VTT).

Spinnova rakentaa pilot-laitoksen Jyväskylään. Laitoksella tutkitaan puupohjaisen tekstiilikuidun tuottamista. Spinnova tekee tuotekehityksessä yhteistyötä esimerkiksi Marimekon kanssa.

Metsä spring, Metsä Groupin innovaatioyhtiö ja japanilaisen Itochu Corporation perustavat yhteisyrityksen, joka investoi noin 40 miljoonaa euroa Äänekoskelle perustaakseen teollisen koelaitoksen puupohjaisten tekstiilikuitujen tuottamiseksi. Raaka-aineena laitoksella on ei-kuivattu paperisellu ja menetelmänä uutta sellua liuottavaa yhdistettä hyödyntävä suoraliuotusmenetelmä.

 

Resurssiviisaus julkisella sektorilla

Laukaan Satavuon koululla sähköä tuotetaan aurinkopaneeleilla, seinät on tehty CLT-puuelementeistä, suositaan sähköisiä oppimateriaaleja ja käytetään kangaspyyhkeitä. Lisäksi koulukuljetusten kilpailutuksessa yksi tärkeistä kriteereistä oli vähäpäästöisyys ja ruokahankinnoissa painotetaan lähiruokaa.

Muuramessa on käytössä vihreää asfalttia.

 

Tuotteiden elinkaaren jatkaminen uudelleenvalmistamalla vanhasta uutta

Valtra tarjoaa palvelua, jossa se uudelleenvalmistaa esimerkiksi traktorien voimansiirron komponentteja. Vanhat ja kuluneet komponentit puretaan, mitataan, tarkistetaan, puhdistetaan. Lisäksi kuluneet osat vaihdetaan uusin ja lopulta kootaan uudenveroinen komponentti. 20-30 toiminut komponentti voi uudelleenvalmistuksen jälkeen toimia toiset 20-30 vuotta.

Jyväskylässä toimiva neulevalmistaja Alpa tarjoaa neuletuotteilleen korjauspalvelua. Korjauspalvelu jatkaa tuotteen elinikää säästäen näin sekä ympäristöä, että rahaa.

 

Puurakentaminen

Äänekoskella tutkitaan uusien kiinteistöjen kohdalla puurakentamisen mahdollisuuksia. Kunnasta löytyy jo yksi puukoulu ja yksi puupäiväkoti.

Jyväskylän Kuokkalassa Puukuokka-kortteli koostuu puusta rakennetuista kerrostaloista.

Viitasaarella uusi päiväkoti rakennettiin hirrestä. Perusteluina materiaalivalinnalle olivat niin materiaalin kotimaisuus ja ympäristöystävällisyys kuin puhdas sisäilmakin. Myös Jyväskylässä Keljonkankaan ja Sarvivuoren alueelle on rakennettu uusi hirsinen päiväkoti.

Metsäkeskuksen Rakennetaan puusta – hanke (1.1.2018-31.12.2019) pyrkii edistämään puurakentamista Keski-Suomessa.

 

Ajatukset tarvittavista toimenpiteistä on otsikoitu sinisellä. Ajatukset tarvittavista toimenpiteistä on kerätty tämän sivuston kautta ja ne ovat keskisuomalaisten henkilöiden mielipiteitä tarvittavista toimenpiteistä.

 

Biokemia

”Olisiko Keski-Suomessa (esim. VTT, Jyu ja yritykset yhdessä) mahdollisuutta panostaa biokemiaan ja sitä kautta edistää kestävää tuotantoa? Biokemia on yksi tulevaisuuden merkittävä innovaatioiden lähde.”

 

Kestävä metsätalous

”Metsätaloudessa on käytettävä menetelmiä, jotka vähentävät metsätalouden riskejä (myrsky, tauti, tuholais, ja palo), tuottavat hyvin ja vähentävät metsätalouden ilmasto- ja vesistöpäästöjä.”

”Metsätaloudessa on huomioitava biotalouden mahdollisuudet, mutta myös metsien muut arvot kuten sienet, marjat, retkeily.”

 

Puurakentaminen

”Kaiken julkisen rakentamisen tulee olla puurakentamista.”

”Puusta tehtäviä kontteja ja pienasuntoja, joita voi kierrättää eri tarkoituksiin.”

”Ullakkorakentamisen edistämisessä tulisi hyödyntää myös puurakentamista. Hienoja esimerkkejä tästä Ruotsin kaupungeissa. Tässä voisi olla yhteistyössä Metsäkeskuksen Rakennetaan Puusta-hankkeen kanssa.”

3. Ruoan tuotannon ja kulutuksen muuttuminen

 

Toimenpiteet ja ilmastotekoja

Yksittäisen kuluttajan päästöistä suuri osa muodostuu kolmesta kokonaisuudesta, ruoasta, asumisesta ja liikkumisesta. Tästä syystä jokapäiväisillä ruokavalinnoilla on suuri merkitys. Ruokahävikki tarkoittaa käyttämättä jäävää ruokaa, jonka tuotantoon käytetyt energia ja raaka-aineet näin menevät hukkaan. Erilaisten elintarvikkeiden valmistamisessa muodostuu eri verran kasvihuonekaasupäästöjä. Yleisesti ottaen  kasvisruoan tuotanto aiheuttaa liharuokaa vähemmän päästöjä, mutta myös lihojen ja kasvisten kesken päästöissä on suuria eroja. Kotimaiset uudet proteiinituotteet ovat mahdollisuus korvata tuontiproteiineja kuten soijaa kotimaisilla proteiininlähteitä ja samalla luoda uutta työtä alueelliseen ruoantuotantoon.

 

Ilmastotekoesimerkit olemassa olevista toimenpiteistä on otsikoitu vihreällä.

 

Kasvisruoka

Kasvisruoka on merkittävä ilmastoteko.

Jyväskylän kouluissa kasvisruokavaihtoehto on tarjolla kaikille päivittäin.

Monissa lounasravintoloissa kasvisvaihtoehto on tarjolla päivittäin.

 

Ruokajätteen vähentäminen – erilaisia tapoja ja sovelluksia hävikkiruoan vähentämiseen

Koulujen ylijäämäruoan myynti, Jyväskylä.

RESQ Club ravintolaruoka-ylijäämän myyntiin.

Ainakin Kotkassa ja Helsingissä on perustettu hävikkiruokajääkaappeja, joihin kuka tahansa voi tuoda ylimääräisiä ruokia ja kuka tahansa voi niitä hakea omiin tarpeisiinsa. Kotkassa myös jotkut kaupat alkavat hyödyntää jääkaappia ruokahävikin vähentämisessä.

Ainakin jyväskyläläisiä K-marketteja on lähtenyt yhteistyöhön ResQ CluB -ruokasovelluksen kanssa. Hävikkiruokasovelluksen kautta kaupat myyvät tuotteita, joiden parasta ennen -päiväys tai viimeinen myyntipäivä lähestyy.

Lassila & Tikanojan hävikkiruokasovellus auttaa ravintoloilta tunnistamaan ja vähentämään ruokahävikkiä.

 

Uudet proteiinilähteet

Keski-Suomesta proteiinikiertotalouden piilaakso-hanke.

Kuhnuritoukkia ruoaksi (Komppa-Seppälän tila, Taikuri-ravintola).

Kotimaisen valkuaisainekasvien viljelyn lisäämistä sekä ruoantuotantoon että eläinten rehuksi Tuova-hankkeen avulla. Keski-Suomalaisia kokeiluja esim. maissi, härkäpapu ja hamppu.

Uudet kotimaiset kaura ja/tai härkäpapuvalmisteet ovat ilmastolle lihaa parempi vaihtoehto ja luovat työtä Suomeen.

 

Julkiset hankinnat mahdollistajina

Muurame on edistänyt lähiruoan käyttöä sen julkisissa keittiöissä. Työllä on vahvat ilmastonmuutoksen hillinnän ja resurssiviisauden tavoitteet. Lähiruoan edistämistyö on tuonut näkyvyyttä, luonut uusia verkostoja ja aktivoinut yrityksiä. Myös Joutsassa ja Konnevedellä hyödynnetään lähiruokaa mahdollisuuksien mukaan.

Konneveden kunnan esimerkki lähiruoan suosimisesta, kunnan tahtotilan osoittaminen päätöstasolle.

Kylän kattaus- lähiruoan edistäjänä. Särjen tuominen osaksi ruokalistaa.

 

Paikallisten tuotteiden käyttö ja saatavuus

Kauppojen hyllymerkinnät, jotka korostavat paikallisia tuotteita ovat iso apu tuotteiden löytämisessä.

Ainakin Muuramessa ja Jyväskylässä kouluissa on tarjolla lähikalaruokaa (lahnaa, särkeä).

Pihtiputaan lähiruokaterminaali-hanke.

Heinolan heila -lähiruokatori.

REKO – renkaat lähiruoan myyntiin ja jakeluun. REKO-renkaita toimii esimerkiksi Petäjävedellä, Karstulassa-Pylkönmäellä, Toivakassa ja Jyväskylän seudulla. Ajatuksena on, että lähiruoka siirtyy suoraan tuottajalta kuluttajalle ilman välikäsiä. REKO-renkaat toimivat suljettuina Facebook-ryhminä. Nimi REKO tulee sanoista Rejäl konsumption – Reilua kuluttamista.

Markkinat kuten joka syksyinen Ween Maan Viljaa Jyväskylässä tekevät paikallista ruoantuotantoa tutuksi ja tarjoavat ostopaikan paikallisten tuottajien tuotteille.

Tapahtumat kuten Osta tilalta! -päivä ja Aitojen makujen yö tarjoavat mahdollisuuden hankkia lähiruokaa suoraan tuottajilta.

 

Sesonkiruokaa metsästä ja järvestä

Sienet ja marjat itse poimien tai torilta ostettuna.

Martat järjestää sieni- ja villivihanneskursseja sekä erilaisia ruoanlaittokursseja.

 

Urbaani ruoantuotanto

Kankaan alueen kaupunkiviljely.

Siirtolapuutarha-alueet: Suolahden taajama, Jyväskylä.

Jyväskylän kaupunki vuokraa viljelypalstoja kaupunkilaisille omaa viljelyä varten.

 

Ajatukset tarvittavista toimenpiteistä on otsikoitu sinisellä. Ajatukset tarvittavista toimenpiteistä on kerätty tämän sivuston kautta ja ne ovat keskisuomalaisten henkilöiden mielipiteitä tarvittavista toimenpiteistä.

 

Kasvisruoan lisääminen kotona, päiväkodeissa, kouluissa, työpaikkaravintoloissa

”Kasvisruoka on merkittävä ilmastoteko. Keski-Suomen kouluissa ja muissa joukkoruokaloissa tulisi tarjota enemmän maukasta ja terveellistä kasvisruokaa ja harvemmin lihaa. Kotimaisia kasviproteiininlähteitä suosimalla kasvisruokaan siirtyminen edistäisi myös ruouantuotannon omavaraisuutta. Eläintuotanto on tehoton tapa käyttää resursseja, sillä tuotantoeläinten alhaisen ekologisen tehokkuuden takia suurin osa niiden käyttämästä rehusta kuluu kasvun sijaan liikkumiseen ja ruumiinlämmön ylläpitoon. Saman ruokamäärän tuottamiseen tarvitsee kasvisruuan osalta käyttää vähemmän maa-alaa ja muita resursseja kuin eläinperäisen ruuan. ”

”Päiväkodeissa ja kouluissa voisi lisätä merkittävästi kasvis- ja kalaruoan osuutta.”

”Kouluissa voisi olla useammin pelkkää kasvisruokaa tarjolla, ilman että siitä tehtäisiin ennakkoluuloja herättävää Kasvisruokapäivää. Kouluissa voitaisiin informoida oppilaita kasvisruoan tärkeydestä ja tehdä kasvisruoasta matalan kynnyksen vaihtoehto.”

”Vegaani- ja kasvisruokailun tukeminen työpaikoilla, kasvis- ja vegaaniruokaa tarjoavien ravintoloiden tukeminen jollain tavoin (jos mahdollista).”

”Kasvipohjaisen ruokavalion suosiminen on suurin yksittäinen ympäristöteko, jonka jokainen ihminen voi tehdä.”

”Julkisesti tuotettujen, ilmaiseksi tarjottavien aterioiden ei tulisi sisältää enää lihaa vuonna 2030. Tähän siirtyminen vaatisi kasvisruoan yhä näkyvämpää painotusta, esimerkiksi kasvisruokapäiviä myös muualla kuin kouluissa sekä sen varmistamista, että kasvisruoka on aina helppo vaihtoehto ja tarjolla jokaisen julkisen linjaston alussa.”

 

Vähemmän soijaa, enemmän kotimaista sesonkiruokaa

”Koulujen kasvisruokavaihtoehto on usein soijapohjainen. Paitsi että soija on kaukana tuotettua, se on maultaan melko voimakas eikä houkuta sekasyöjiä maistamaan kasvisruokaa. Koulujen ruoka voisi olla sesongeittain vaihtuvaa. Paitsi että se toisi vaihtelua, voitaisiin käyttää enemmän kotimaisia sesongin kasviksia tms.”

 

Julkiset hankinnat

”Vuoden vanha valtion ja kuntien kilpailutuksia koskevan lain muutos on mahdollistanut eettisyyden tarkemman vaatimuksen kilpailutuksen kriteerinä. Kilpailutuksessa tulisi ottaa käyttöön vastuullisuuskriteerit siten kuin laki sallii ja esimerkiksi juuri ruoan osalta pyrkiä paikallisen suosimiseen.”

 

Erilaiset kasvatuspaikat

”Vieraslajit lisääntyvät, voiko mustikoita tai mansikoita kasvattaa jossain missä loisia levittävät eläimet eivät pääse niihin. Jossain korkealla? Voiko talojen katoilla olla puutarhoja?”

Kerro hyvä ilmastotekoesimerkkisi tai ajatuksesi tarvittavasta ilmastoteosta.

[gravityform id="2" title="false" description="false" ajax="true"]