Yhteistä aikaa ja kuuntelemista

– Sanotaan, että miehet ei puhu tunteistaan, mutta kyllä ne puhuu! Mielestäni nykyään ollaan aika avoimia. Itse koen, että on helpointa puhua omien läheisten ihmisten kanssa, mutta myös ammattilaisen luo voisi ihan hyvin mennä juttelemaan. Nehän on koulutettu siihen ja osaavat sen homman.

Näin miettii Keski-Suomen nuorisovaltuustossa toimiva Juuso Lehtonen. Joutsasta kotoisin olevalle 16-vuotiaalle mielenterveysasiat eivät ole sellainen asia, etteikö niistä voisi jutella ystävän tai vanhemman kanssa. Lehtosen mielestä juuri kotona voidaan vaikuttaa merkittävästi lapsen ja nuoren hyvinvointiin.

Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö ja psykologi Johanna Barkman komppaa näitä ajatuksia.

– Aikuiset ovat nuorille tärkeitä. Siksi on hyvä olla aidosti kiinnostunut lapsista ja nuorista, ja antaa kotona heille aikaa. Ja vielä sellaista aikaa, jossa ei koko ajan harrasteta, vaan ihan vain ollaan yhdessä. Päivittäiset kysymykset luovat yhteyttä ja auttavat puhumaan myös vaikeammista asioista: mitä sinulle kuuluu, miten päivä on mennyt?

Eikä pidä loukkaantua, jos nuori ei juuri sillä kertaa vastaa.

Kirja toivosta ja selviytymisestä nuorille

Johanna Barkman on juuri saanut kommenttikierrokselle kirjan Uusi alku – kirja nuorille toivosta, traumoista ja selviytymisestä. Se on kirja nuorille, jotka ovat kokeneet vaikeuksia ja kaipaavat tukea löytääkseen toivon ja voimaa selviytyäkseen eteenpäin. Se on kirja myös ammattilaisille, jotka Barkmanin mukaan voivat saada kirjasta vinkkejä ja tietoa nuorten kanssa työskentelyyn.

Kirjan työryhmässä on ollut mukana kollegoita sekä keskisuomalaisia 18–25-vuotiaita nuoria, jotka ovat asuneet lastensuojelun sijaishuollossa.

Nuoren kuvataiteilijan Kuutti Terävän luomat eläinhahmot seikkailevat kirjan sivuilla. Työryhmässä olleet nuoret ovat maalanneet kuvituksia eläinten taustalle, ja hahmot ideoitiin yhdessä nuorten kanssa.

Barkmanin mielestä on ollut tärkeää, että nuoret ovat saaneet olla monella tavoin mukana kirjan toteutuksessa.

– Kun näen meidän nuorten voimaantumisen kirjasta, saan siitä itsekin todella paljon energiaa ja toivoa. On ollut ihanaa tarjota nuorille tällainen areena toteuttaa kirjaa.

Uusi alku -kirjassa eläinhahmot ketusta koiraan ja siiliin kertovat tarinoita tunteista, peloista ja traumoista.

– Nuorten kertomuksia on kirjoitettu tarinan muotoon ja niihin on yhdistetty tietoa ja tutkimusta, mutta ne ovat silti uskollisia nuorten omille kokemuksille.

Pesäpuu ry:n kustantama kirja julkaistaan elokuussa ja se on toteutettu sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) Vertaisuus ilman väkivaltaa -hankkeessa.

Pesäpuu on lastensuojelun kehittämisyhteisö, ja se tekee valtakunnallisesti työtä lastensuojelun asiakkaina olevien lasten aseman parantamiseksi. Sen pääpaikka sijaitsee Jyväskylässä.

Mikä avuksi, kun ahdistaa?

Barkman pohtii, kuinka nuoret joutuvat käsittelemään vaikeitakin asioita arjessa ja kaveripiirissä. Se voi olla hämmentävää, mutta nuorta voi tsempata pääsemään hämmennyksestä eteenpäin.

– Nuoruuteen kuuluu synkätkin ja raskaat ajatukset. Luulen, että samanlaisia ajatuksia liikkuu monen nuoren mielessä: onko minussa jotain pielessä, kun minulla on tällaisia tuntemuksia?

Barkman puhuu myös asiasta, joka on monille vaikea. Sosiaalisessa mediassa on paljon haitallista sisältöä.

– Nuoret saattavat julkaista esimerkiksi Tiktokissa videoita itsetuhoisuudesta tai vaikka psykiatriselle osastolle menemisestä. Nämä tunteet saattavat tarttua, etenkin jos on jo valmiiksi paha olla ja on epävarma siitä, mikä itseä vaivaa. Voi olla vaikka oma läheinen kuollut, eikä ymmärretä, että pahan olon takana onkin suru. Suru ei tarkoita, että sinussa on jotain vikaa. Päinvastoin on ihan ok surra ja itkeä.

Barkmanin mielestä aikuisten on tärkeää olla nuoren tukena ja kertoa, että vaikeat tunteet kuuluvat elämään. Nuorelle kannattaa antaa toivoa siitä, että vaikeista tunteista päästään kyllä yhdessä yli, vaikka nuori ei sitä vielä itse uskoisi.

– Nuori vasta opettelee tunnetaitoja, joten tunteiden säätely on vielä kesken. Ammattilaisilta voi pyytää apua matalalla kynnyksellä ja ajoissa. Yksin ei kannata jäädä ajatusten kanssa.

Tasapainon hakemista ja toivoa tulevasta

Juuso Lehtonen nostaa esille pari asiaa, jotka heikentävät lapsen ja nuoren hyvinvointia.

– Koulukiusaaminen ja päihteet. Myös se vaikuttaa, jos perheessä on päihteiden käyttöä.

Uutisotsikot ja tilastot kertovat, kuinka mielenterveyden ongelmat ovat kasvussa. Lehtonen on samaa mieltä siitä, että on paljon nuoria, jotka voivat huonosti. Hän uskoo kuitenkin, että kärkevä uutisointi on myös osaltaan keino saada asialle huomiota, jotta tilanne ei lähtisi nykyistä huonompaan suuntaan.

– Kun miettii, miten paljon eteenpäin on menty esimerkiksi avoimuuden suhteen, voi ajatella myös, että saatamme olla monta askelta edellä mielenterveyden asioissa tulevaisuudessa. Kun kaikki tekevät parhaansa, sen enempää ei voi vaatia.

Hyvinvoinnin tukemiseen Lehtonen löytää myös työkaluja ja arkisia tekoja.

– Jatkossakin kannattaisi panostaa mielenterveyspalveluihin ja niiden saatavuuteen, sillä siellä voidaan saada se kelkka kääntymään, jos apua tarvitsee. Arjessa keskeisiä juttuja ovat terveelliset elämäntavat ja harrastukset; sellainen tasapainoinen elämä kaikilla osa-alueilla.

Juuso Lehtonen on Joutsan paikallisen nuorisovaltuuston jäsen ja edustaa Joutsaa myös Keski-Suomen nuorisovaltuustossa.

Keski-Suomen nuorisovaltuusto on maakunnan nuorista koostuva vaikuttajaryhmä, jonka tehtävänä on tuoda nuorten mielipiteitä esille. Nuorisovaltuusto voi tehdä aloitteita sekä antaa lausuntoja maakuntavaltuuston ja hyvinvointialueen toimielimien päätöksenteon ja palveluiden kehittämisen tueksi.

Teksti, kuvat ja videot: Ilona Savitie